Suomi on maailmalla tunnettu sisukkaana saunovana kansana, joka harrastaa mitä kummallisimpia lajeja eukonkannosta suopalloon. Suomen urheilumenestys niin formuloiden, yleisurheilun kuin talviurheilunkin parissa on kuitenkin näkyvää. Meillä on suuri määrä menestyneitä urheilijoita, jotka tunnetaan maailmalla. Suomalaista urheilua ajatellessa esiin nousee varmasti jääkiekko. Olemme talviurheilukansaa ja yksilölajien kuten hiihdon ja mäkihypyn menestyksen lisäksi nautimme joukkuelajina erityisesti jääkiekosta. Suomi on ollut kansainvälisen jääkiekkoliiton jäsen vuodesta 1928. Jääkiekon suosiota siivittää lajin suuri harrastusmäärä sekä oman maamme sm-liiga, joka tekee lajista aktiivisen seurattavan.
SM- liiga ja NHL
Sm-liigaa seuraavat monet mm. penkkiurheiluna, paikallisotteluina katsomoissa, vedonlyöntinä ja harrastuksena sekä fanittamisena. Jääkiekko saa meillä myös paljon huomiota ja koska osaamista piisaa, sitä lähtee myös ulkomaille. Kansainväliseen menestykseen nousimme 60-luvulla. 1962 Suomi voitti ensimmäisen arvokisamitalinsa, EM-hopean. Vuonna 1988 Calgaryn talviolympialaisissa Suomi voitti ensimmäisen, hopeisen olympiamitalinsa.
Olemme aina olleet kiinnostuneita maailmalla menestyneistä suomalaisista ja korostamme usein heidän sukujuuriaan. Teemu Selänne on yksi kuuluisimpia NHL-pelaajia. Hän paransi tulokaskauden (1992-1993) maaliennätystä peräti 23 maalilla ja lisäksi tulokaskauden piste-ennätys 132 pistettä siirtyi hänen nimiinsä. Lisäksi tunnustusta saa valmennuksemme, jossa keskitytään myös maalivahteihin. Maalivahtimme ovatkin haluttuja pelaajia myös sinne NHL:n peleihin. Suomalaisten pelaajien menestyminen NHL:ssä on tuonut meille näkyvyyttä, arvostusta sekä tietysti myös vedonlyöntiä. Lehdistä ja netistä löytyy nopeasti nhl-pelien vihjeet ihan sm-liigan pelien vierestä. Tietysti pelaajiamme kiinnostavat myös suuremmat tulot ja pelit ulkomailla, sillä mikään rahasampo jääkiekko ei pelaajille Suomessa ole.
Jääkiekolle on Suomessa otolliset olosuhteet ja vankka pohja
Suomen talvi on tietysti osasyy talviurheilun arvostamiseemme. Hiihto ja luistelu ovat kuuluneet jo pienten lasten taitoihin, nykyisin enemmän harrastuksen kuin välttämättömyyden takia. Luistelutaitoon pääsee myös panostamaan jäähalleissa ympäri Suomen. Suomessa on 223 jäähallia ja Suomen jääkiekkoliitolla on noin 200 000 aktiivista harrastajaa. Suurin osa lajin harrastajista on lapsia ja nuoria, joten jääkiekko on myös suuri kasvattaja harrastuksien saralla. Tietysti jääkiekon kulttuuriin kasvaa helpommin kiinni jäähallien ja seuratoiminnan kautta, mutta myös vanhemmat, sukulaiset ja ystävät levittävät fanikulttuuria, vaikka eivät itse pelaisikaan.
Myös naiset harrastavat jääkiekkoa. Naisten liiga on naisjääkiekon korkein sarja Suomessa. Ensimmäiset joukkueet naisille perustettiin 70-luvulla, mutta seuratoiminta vaati vielä aikansa. Naisjääkiekon erätkin olivat alun perin 15 minuuttisia ja Suomessa 20 minuutin eriin siirryttiin vasta 90-luvun alussa. Naisten ja tyttöjen jääkiekko on kuitenkin vielä lähes amatööriurheilua, sillä pelaajamäärät, liiga, katsojat ja tietysti rahallinen liiketoiminta on vielä pientä. Naisjääkiekko on kuitenkin saanut näkyvyyttä mm. kolmella olympiapronssilla ja useammalla MM-pronssimitalilla vuosien 1998 – 2018 aikana. Tulevaisuudelta toivotaan seuratoiminnan kehittymistä, tasoerojen supistumista sekä näkyvyyden lisäämistä katsojien houkuttelemiseksi.
Suomalaiset hullut fanit
Jääkiekkoliigamme ja joukkueemme synnyttävät myös todellisia faneja. Ei ole lainkaan harvinaista asettaa paikkakuntia kilpasille keskenään tai jopa yksi paikkakunta sisäiseen kamppailuun. Yksi tällainen esimerkki on tamperelaisten seurojen Ilveksen ja Tapparan fanien välinen viha-rakkaussuhde. Meillä ei kaukalossa juuri nähdä nhl-uutisille aikanaan tyypillisiä nyrkkitappeluita, mutta kisakatsomoissa tunnelmat kyllä kuumenevat. Onneksi saamme kannustaa yhtenäisenä kansana Suomen leijonia arvokisoissa. Omistautumisestamme huolimatta Suomella on vasta kaksi maailmanmestaruutta, mutta arvokisamitaleja kyllä löytyy. Ehkäpä ahneille faneillle kulta merkitsee muita enemmän. Tästä huolimatta sijoitumme arvokisoissa ja tilastoissa hyvin kärkikahinoihin vuodesta toiseen, joten menestystä piisaa.
Jääkiekko tarvitsee fanejaan ja seurat kannattajiaan. Pääsylipuilla ja fanituotteilla tuetaan jääkiekkotoimintaa ja mahdollistetaan pelaaminen myös harrastelijatasolle. Harrastuksena jääkiekko ei ole varusteineen ja kisamatkoineen halvimmasta päästä. Taitoa, intohimoa, panostusta ja aikaa, niillä on menestynyt jääkiekkomme tehty.
